​
​
​
​
​

Meillä on vietetty joulua ja vuodenvaihdetta rauhallisissa merkeissä. Syöty hyvin ja paljon, nukuttu, luettu, katseltu elokuvia. Niin, ja tehty ratsastusretkiä lumisessa metsässä. Vietin joulua lasten kanssa jo aatonaattona, sillä aaton lapset olivat isänsä luona (vuorovuosin) ja minä taas Hurstin joulujuhlassa Kisahallilla vapaaehtoistyössä. Suosittelen lämpimästi osallistumista ihan senkin takia, että on hyvin silmiä avaavaa nähdä kulutusjuhlan kääntöpuoli. Itselleni tärkeintä oli saada tuottaa hyvää mieltä ja iloa sellaisille ihmisille, joiden elämässä ei kovin paljon iloa aina ole. Olla läsnä, jutella, koskettaa, auttaa.

Vuodenvaihdetta vietimme alkuillasta ystäväperheen luona päivällisellä ja loppuillasta kotona eläinlauman turvana (sillä ilotulitus ei ole eläinten mielestä kovinkaan iloinen asia). Onneksi laumani on rauhallista sorttia, eikä kukaan sinkoillut kauhuissaan. Hevoset seisoivat tarhan korkeimmalla näköalapaikalla tarkkailemassa tilannetta hieman huolestuneina, mutta rauhoittuivat lopulta heiniensä ääreen. Me ihmiset valoimme tinoja ja mietimme tulevaa vuotta. Haaveita ja toiveita.

Onnellista vuoden alkua sinulle!