Kaikkien pyhien juhlaa on vietetty Pohjolassa keskiajalta saakka. Satoa ja vuoden vaihtumista juhlisti kekri jo aiemmin ja omi notkeasti lisäaineksia kristillisestä pyhäinpäivästä. Uusin tulokas on halloween, joka kiinnostavasti hakee vielä paikkaansa suomalaisten kalenterissa ja kulttuurissa. 

Suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin vastakorjatun sadon täyttäessä laarit ja vatsat. Alun perin kyse lienee ollut liikkuvasta juhlasta, jolla ei ollut tarkalleen määrättyä päivää, vaan jokainen talo juhlisti sadonkorjuun päättymistä omien töidensä tahdissa. Myöhemmin 1800-luvulla kekri liitettiin kuitenkin yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa, ja maanviljelykseen liittyvät perinteet saivat seurakseen uusia kristinuskosta peräisin olevia merkityksiä.

Perinteisesti marraskuun ensimmäisenä päivänä vietettävä pyhäinpäivä kehittyi katolisen kaikkien pyhien päivän sekä sitä seuraavan kaikkien uskovien vainajien muistopäivän yhdistyttyä uskonpuhdistuksen myötä yhdeksi juhlaksi, joka alunperin tunnettiin pyhäinmiestenpäivän nimellä.Pyhäinpäivän viettoon liittyy monenlaisia tapoja ja uskomuksia, joista osa periytyy vanhemmasta kekrin vietosta ja joita käsitellään sen yhteydessä. Uudempaan kerrostumaan taas kuuluu päivän viettäminen hiljaisissa ja hartaissa tunnelmissa – hautojen kunnostaminen talvea varten sekä kynttilöiden ja kukkien vieminen haudoille.

Suomeen viime vuosina rantautunut halloween on sekoitus erilaisista kansanperinteen muodoista, jotka ovat viime vuosikymmenten aikana suodattuneet kaupallistumisen läpi nykyisen kaltaiseksi juhlaksi. Vanhimman tunnetun kerrostuman muodostaa läntisen Euroopan kelttiläisillä alueilla vietetty sadonkorjuujuhla Samhain, joka erotti toisistaan kesän ja talven vuosipuolikkaat.Kristinuskon levittäydyttyä kelttiläisille alueille juhlaan sekoittui kristillisiä aineksia ja se sai uudeksi nimekseen All Hallow’s Day eli kaikkien pyhien päivä. Tällöin juhlaa edeltävää iltaa alettiin kutsua nimellä All Hallow’s Eve eli kaikkien pyhien aatto. Ei ole täysin varmaa, kuuluiko vainajien muistaminen jo esikristilliseen perinteeseen, mutta viimeistään tässä vaiheessa alettiin uskoa vainajien olevan liikkeellä juhlan aattoyönä

Nykyaikainen halloweenin vietto kehittyi kuitenkin vasta juhlan siirryttyä 1800-luvulla Atlantin yli Yhdysvaltojen puolelle. Siellä syysjuhla sai urbaanin karnevaaliluonteensa, jonka voimin se palasi takaisin piristämään eurooppalaista syksyä, joka oli maatalouden merkityksen hiipumisen myötä kadottanut omat agraariset sadonkorjuuperinteensä.

Pst. Viime vuonna julkaistun kurpitsalyhtyjen ohjeen löydät TÄÄLTÄ

Lähde: Kekri -syksyn juhlia, pyhiä ja kummajaisia